Istuin matkalaukkujeni kanssa lentokentällä. Olin juuri ostanut liput takaisin Lontooseen. En halua enää nähdä Harrya. Rakastan häntä mutta hän petti minut. En halua olla pettäjän kanssa. Mutta jos hän luuli että erosimme sen lehti jutun takia ? Ei en silti halua olla hänen kanssaan.
Puoli tuntia vielä ja lento lähtisi takaisin Lontooseen. Kukaan ei ollut tullut lentokentälle. Luulisi että Lauren sentään tulisi. Huokasin syvään ja otin puhelimeni taskustani. 10 puhelua ja 20 tekstiviestiä Harrylta.
"tule takaisin, en halua menettää sinua x rakastan sinua eniten tässä maailmassa x" ja muutkin viestit oli tuon tapaisia.
"Naomi..." tuttu ääni kuului takaani. Se oli Lauren. Katsoin häneen päin ja kyyneleet muodostui silmiini. Nousin penkiltä ja halasin tiukasti Laureni.
"Olen pahoillani mutta en halua nähdä Harrya, hän teki väärin. Rakastan häntä mutta en voi katsoa häntä enää ikinä suoraan silmiin" selitin.
"Olen niin pahoillani" Lauren sanoi ja purskahti itkuun.
"Me näemme pian, asumme kumminkin samassa kämpässä" hymyilin ja huomasin Laurenin ilmeen muuttuneen.
"Siitä minun pitikin sanoa" Lauren aloitti kunnes tuli kuulutus ' Hyvät asikkaat, pyydämme Lontoon lenolle tulijoita portille 12' Halasin Laurenia tiukasti.
"Soitan kun olen kotona" sanoin ja lähdin portille. Lauren vilkutti minulle ja pian astuin lentokoneeseen.
*kuuden kuukauden kuluttua
Lauren
Pariisin loma päättyi aikaisemmin. Harry oli romuna ja halusi lähteä kotiin aikasemmin. Niall ,Liam ja Zayn olivat Harryn kanssa lähteneet takaisin Englantiin kun minä ja Louis jäimme vielä loppu lomaksi Pariisiin. Vietimme ihanaa aikaa. Louis vei minut joka ilta uuteen paikkaan syömään. Kävimme eläintarhassa, huvipuistossa , vesipuistossa, shoppailemassa ja kaikkea.
Olen myös yrittänyt saada Naomii yhteyttä , mutta ei. En ole kuullut hänestä moneen kuukauteen. Kun palasimme Lontooseen ,kävin minun ja Naomin kämpillä , Naomin tavarat oli kadonnut. Hän oli vain jättänyt lapun jääkaapin oveen : " Hei Lauren ! Kun tulet Pariisista en ole enää täällä, muutin suomeen, ja 2kuukauden päästä lähden japaniin. Sain sieltä töitä. Saat pitää asunnon, ilmoita isälleni jos muutat johonkin. Muutin siksi koska en halua törmätä Harryyn. Rakastin häntä mutta hän loukkasi minua pahimalla tavalla. Kerro muille pojille että he ovat ihania , minun oli lähdettävä, rakastan sinua , olet upea , nähdään toivon mukaan pian ! xxxx Naomi" Kuin luin tämän en voinut uskoa. Silloin Pariisin kentällä näin Naomin viimeksi. En halunnut muuttaa pois siitä ihanasta kämpästä joten jäin asumaan yksin.
"Huomenta kaunotar" kuulin Louisin sanat korvani juurella.
"Huomenta komistus" sanoin unisena ja suutelin Louisia.
"Minulla on sinulle suuri yllätys" Louis sanoi kuiskaten.
"Taas ? Vastahan sinä minulle järjestit yllätyksen" naurahdin.
"No ostin sinulle vain tuon kaulakorun, se on paljon pienempi tähän yllätykseen verrattuna" Louis sanoi vinkaten silmää.
"Okei , no nyt menen suihkuun" sanoin ja nousin sängystä. Louis otti minua ranteesta ja yritti katsoa minua koiranpentu ilmeellä päästäkseen samaan suihkuun kanssani.
"No ei siitä haittaa olisi jos olisit suihkuseurani" sanoin vinkaten silmää. Louis hyppäsi sängystä ,riisuten vaatteet ja samoin minä. Louis nappasi minut syliinsä ja menimme suihkuun.
Suihkun jälkeen menin pistämään vaatteet päälle. Pistin mustat legginsit ja mustan suurehkon college paidan. Pitkät hiukseni laitoin laineille. Pistin vielä kajaalia ja ripsaria sekä meikkivoidetta kevyesti.
"Et sä meikkiä tarvitse" Louis sanoi samalla kun halasi minua takaapäin.
"Tarvitsen" sanoin. Louis huokaisi ja pussasi minua poskelle ja oli lähtemässä kunnes nappasin hänen käsistä.
"Et mene minnekkään" sanoin ja nappasin puhelimeni pöydältä.
"Otamme nyt yhteiskuvan" sanoin ja valitsin kameran. Louis pörötti hiuksiaan ja asetti huulensa poskelleni. Nappasin kuvan ja aloin pistää sitä instaan. Louis meni pistämään itseään valmiiksi ja minä söin pienen aamupalan.
"Oon valmis !" huusin ovelta.
"Joo , samoin" Louis sanoi ja tuli alakertaan. Suljimme ovet ja menimme autoon. Louis avasi minulle kohteliaasti auton oven. Sitten hän meni omalle puoleleen.
"Okei ,nyt sinun pitää pukea tämä huivi ettei yllätys mene pilalle." Louis sanoi ennen kuin ajoi ajamaan.
Laitoin huivin silmille mitään epäilemättä.
"Mihin olemme menossa?" kysyin kun tunsin että auto lähti liikkeelle.
"Näät sen sitten perillä" Louis sanoi ja tunsin että hän otti kädestä.
Hetken ajomatkan kuluttua pysähdyimme.
"Perillä." Louis sanoi. Kuulin auton oven avautuvan ja samalla sulkeutuvan. Pian joku avasi oven. Tartuin henkilöä kädestä ja astuin autosta ulos. Henkilö auttoi minua eteenpäin.
"Nyt voit ottaa huivin pois" Louisin ääni sanoi. Otin hitaasti huivin pois. Pian näin edessäni suuren kartanon.
"Louis,mitä tämä on?" ihmettelin suu auki.
"Meidän uusi koti" Louis hymyili. Suuni loksahti auki. Katsoin välillä taloa ja taas Louisia.Louis ojensi hymyillen avaimet minulle. Katsoin avaimia hetken ja lähdin juosten ovelle. Avasin oven. Edessäni oli iso aula. Kävelin hitaasti eteenpäin ja pian avartui suuri olohuone. Sitten tuli unelma keittiö. Lähdin takaisin aulaan ja sieltä meni yksi ovi johonkin huoneeseen. Sen takaa paljastui suuri kylpyhuone. Juoksin nyt yläkkertaan jossa oli kuusi huoneen ovea. Ensimmäisessä oli ilmeisesti minun ja Louisin makuuhuone. Toisessa oli vierashuone. Kolmanessa oli suuri kylpyhuone ja vessa. Neljänessä oli lastenhuone,en tiedä miksi. Viides oli myös vieras huone ja kuudes oli oleskeluhuone. Yläkerran aulassa oli parisohvaa ja pöytä. Lässähdin sohvalle ja huokasin syvään siirtäen kädet kasvoijeni päälle. Louis tuli viereeni.
"Oletko kunnossa ? Etkö pidä tästä?" Louis kysyi hermostuneena.
"Louis... en pidä vaan rakastan, rakastan sinua ja tätä taloa" sanoin ja halasin tiukasti Louisia.
"Ja muuten,mitä varten tuo lastenhuone on?" kysyin ihmeissäni katsoen huoneseen.
"Se on sitä varten kun jonain päivänä saamme lapsen" Louis sanoi hymyillen. Nousin ylös ja menin lastenhuoneen ovelle. Louis halasi minua takaapäin ja pussasi minua poskelle. Hän silitti käsiäni.
"Ei sillä lapsella ole kiire" Louis sanoi kuiskaten.
"Tiedän sen" sanoin hymyillen.
"koska muutamme?" kysyin vielä.
"Vaikka heti. Täällä on kaikki mitä tarvitsemme, kalusteet ja vaatteet, ihan kaikki" Louis selitti.
"Mutta miten ? aamullahan vaatteeni oli vielä kaapissa ?" ihmettelin.
"Ennen kuin tulimme tänne kävin ajelemassa, sinä nukuit, pojat auttoivat tuomaan vaatteemme tänne" Louis hymyili.
"Niinpä ,tietenkin" naurahdit.
"Mennään katsomaan makuhuonetta" Louis sanoi vinkaten silmää. Hän tarttui kädestäni ja veti minua perässään. Makuhuone oli upea. Se oli ruskean ja beessin värinen. Sänky oli suuri. Kirjotuspöytä oli suuri ja niin oli myös vaatekaappi.
"Tämä on ihana" sanoin istahtaen sängylle. Louis istui viereeni ja katsoi minua ihanilla silmillään.
"Lauren,kai tiedät että rakastan sinua koko sydämestäni?" Louis sanoi. Hän siirsi kätensä poskelleni.
"Ja minäkin rakastan sinua" sanoin Louisille ja suutelimme.
"Tule" Louis sanoi ja nousi pitäen minua kädestä. Hän avasi verhot ja oven. Olimme nyt suurella parvekkeella. Katsoin pihaa jossa oli suuri uimaallas ja iso terassi.
"En tajua miten olet hankkinut tämän meille, tämä on uskomaton" sanoin huokaisten.
"Lauren, minun on kysyttävä sinulta jotain" Louis sanoi.
"kysy" sanoin hymyillen. Louis polvistui yhden polven varaan pitäen toisessa kädessä jotain rasiaa.
"siitä asti kun tapasimme, olen rakastanut sinua, olet upea ja mahtava ihminen ja en voisi kuvitella elämää ilman sinua, joten, Lauren , menetkö kanssani naimisiin?" Louis kysyi. Hän avasi rasian jossa oli timantti sormus. En voinut uskoa tätä. Louis juuri kosi minua. Muutimme yhteiseen asuntoon ja nyt tämä. Hetki sitten vasta tapasin tämän komistuksen. Hetki sitten vasta rakastuin häneen. Hetki sitten vasta fanitin tätä poikaa.
"Louis...minä..." sanoin hitaasti. En saanut sanoja suusta.Louis kohotti kulmiaan kysyvästi.
"Tottakai" sain sanotuksi. Louis hymyili leveästi. Louis asetti sormuksen sormeeni ja halasi minua kun oli noussut. Hän halasi minua pitkään ja tiukasti. Sitten hän katsoi minua hymyillen ja piti minua hellästi käsistä.
"Rakastan sinua nyt ja aina" Louis sanoi.
"Minäkin sinua" sanoin. Suutelin häntä. Nyt olemme ikuisesti yhdessä.
.png)
ajatukset ei siis enää kulkenu tän tarinan mukana :) tää oli viiminen osa ja lopetus tosi typerä.
hetki ku jaksan alotan kirjottaa uutta ! :)
KIITOS KAIKILLE IHANILLE LUKIJOILLE JA KOMMENTOIJILLE, RAKASTAN TEITÄ JA JATKAN MAHDOLLISIMMAN PIAN xxoxoxoxo
Surullista ku harry ja naomi ei mennykkää takas yhtee :(
VastaaPoista