One Direction Finnish Stories: mysterious love part 10

Sarah

Heräsin aamulla kun joku lähetti minulle viestin. Haukottelin ja hieroin silmiäni ja nappasin puhelimeni yöpöydältä. Avasin viestin joka oli jokin puhelin mainos juttu. Huokasin ja nousin sängystä. Kello oli vasta puoli yksitoista mutta minua ei väsyttänyt joten nousin sängystä. Petasin sen nopeasti ja avasin verhot. Ulkona oli aurinkoinen sää ja taivaalla ei ollut pilviä. Menin pöytäni ääreen ja harjasin hiukseni ja jätin ne auki. Otin kaapistani valkoisen paidan, hameen ja siihen mustan neuleen. Otin puhelimeni ja lähdin alakertaan.
Menin keittiöön ja päätin tehdä kunnon aamupalan. Otin paistinpannun ja kananmunat ja aloin paistaa niitä. Aloin myös tehdä salaattia. Otin salaatin ainekset ja tein pienen salaatin itselleni. Kun munat oli paistettu laitoin ne lautaselle. Otin jääkaapista appelsiini mehua ja aloin syödä. Luiin samalla twiittejä ja uudelleentwiittasin niitä. Syötyäni korjasin jälkeni ja menin olohuoneeseen tuijottamaan telkkaria. Ei mitään kiinnostavaa. Päätin lähteä kaupunkiin kuvailemaan. Otin kamerani ja pistin kameralaukkuuni kaiken mitä tarvitsen.
Pistin mustat kangaskengät jalkaani ja avasin ulko-oven ja suljin sen heti perässäni. Lukitsin sen ja lähdin kaupunkia kohti. Otin muutamia kuvia jo matkalla. Ihmisiä oli taas paljon liikenteessä ja sain otettua hyviä kuvia. Menin yhteen ravintolaan syömään päivällistä kun aikakin oli jo kulunut mukavasti.
Tilasin ruokani ja odottelin sitä. Katselin kuinka ihmiset nauttivat seurastaan ja nauroivat. Hymyilin itsekseni ja katsoin ympärilleni. Sain ruokani ja aloin syödä sitä. Syötyäni pyysin laskua. Siinä samalla odotellesani laskua kolme tyttöä astui ravintolaan. Kolme tyttöä joita en olisi ikinä halunnut nähdä. Perrie ja hänen kaksi uskollista ystäväänsä. Yritin olla huomaamaton ja menin tiskille nopeasti maksamaan. Olin juuri lähdössä kunnes tunsin käden olkapäälläni.
"Sarah?" tuo inohttavan tuttu ääni sanoi. Käänsin varovasti pääni tekohymyillen.
"Sarah ! Tämä mukava yllätys" Perrie sanoi ärsyttävästi. Hymyilin ilkeästi pienesti.
"Mul ois vähä kiire" sanoin ja olin menossa kunnes käteeni tartuttiin.
"Ai Zaynin luo ?" Perrie kysy nyt vihaisena.
"Öm mitä?" kysyin.
"Iha ku et tietäis, et mee lähellekkää mun miestä" Perrie hymyili itsepäisesti.
"Et omista Zayniä" naurahdin pyörittäen silmiäni.
"Ja sehä nähää" Perrie naurahti minulle. Pyöritin silmiäni.
"No sun piti mennä ,moimoi ja älä huoraile liikaa" Perrie sanoi ja vilkutti. Yritin pidättää itkuani. Lähdin
nopeasti pois ravintolasta kohti kotia. Otin juoksu askeleita ja pian olinkin juoksemassa kyyneleet valuen kotiin. Kun saavuin koti ovelle kaivoin avaimet ja syöksyin sisälle. Otin kenkäni pois ja juoksin huoneeseeni. Itkin itkemistäni ja pian hyppäsin sängylleni. Mitenniin älä huoraile liikaa. En ole huora. Itkin tyynyäni vasten ja samalla puhelimen soi. Hengitin syvään ja pyyhin kyyneleeni pois. Zayn soitti.
"Moi ,kaikki ok?" Zaynin iloinen ääni kuului puhelimesta.
"Moi , joo on" valehtelin ja hengitin raskaasti.
"Haluutko tulla mun luokse illalla?" Zayn kysyi hiljaa.
"E-en mä nyt. haluisin olla yksin" sanoin hiljaisesti. Piditin itkua.
"Sarah onko kaikki varmasti hyvin?" zayn varmisti.
"Haluun vaa olla rauhassa hetken" Lopetin puhelun. Menin vessaan ja pesin meikit pois. Pistin hiukseni nutturalle ja vaihdoin yövaatteet jo. Kello oli vasta viisi iltapäivällä mutta istuisin loppu illan koneella. En tekisi mitään järkevää. Avasin koneen ja menin facebookiin. Ei mitään. Avasin twitterin ja pari uutta seuraajaa ja paljon viestejä ja twiittejä. Jotkut twiitit oli ihania ja suloisia. Kun taas ne toiset.
"Huora"
"Ootpas ruma"
"Et oo ees kaunis"
"Näin sut eilen, näytit aika kauheelta"
"Läski!"
"Itsepäine kakara"
"Lapsellinen ja sun vaatteet siis hyi"
Kyyneleet tekivät taas tuloaan. Mitä minä teen. Miksi minua vihataan ? Mitä mä oon tehny väärin ? Se että olen poikien hyvä kaveri tekee minusta huono ihmisen vai. Olenko ansainnut tämän. Mitä jos nuo puhuvat totta. Purskahdin itkuun. Laitoin käteni naamani suojaksi ja itkin koko ajan. Pian oveni avautui ja näin Harryn ja muut pojat seisovan ovellani. Nousin istumaan ja hätäisesti pyyhin kyyneleet ja hengitin syvään. Kaikki katsoivat minua.
"Oletko okei?" Niall kysyi. Nyökkäsin mutta purskahdin uudestaan itkuun. Pojat ryntäsivät luokseni. He halasivat ja pitivät hyvänä.
"kattokaa näitä" Liam sanoi vihaisesti mutta samalla pettyen. Pojat käänsivät katseensa koneeseen ja lukivat twiittejä.
"Noi ei tunne sua, noista mikään ei ole totta" Harry sanoi.
"Harry puhuu totta, oot upee tollasena" Zayn sanoi ja nostin katseeni häneen. Hän hymyili.
"Toi on täyttä potaskaa mitä ne sanoo" Louis sanoi silittäen selkääni.
"Sanotte tuon koska haluatte saada minut hyvälle tuulelle. TIedätte itsekkin että nuo puhuvat totta" sanoin itkun seasta.
"Sarah. Ei. Noi ei puhu totta" Niall sanoi.
"Oot upea, ja täydellinen just tollasena" Liam sanoi piristävällä äänellä.
"Pojat tiedätte mitä tää meinaa" Louis sanoi. Pian koko porukka oli ympärilläni. Ryhmä hali.
"Nyt unohdan noi twiitit, lepäät ja otat rauhassa" Liam hymyili. Hymyilin hänelle takaisin.
"Me mennään hakee ruokaa ja sä lepäät sillä välin" Harry sanoi ja pojat lähtivät huoneestani. Suljin koneen ja otin päiväpeiton ylleni ja otin pienet iltanokoset.

Viikon päästä :

Olen viettänyt tämän viimeisen viikon aika rennosti. Välillä olen käynyt Zaynin kanssa salaisilla treffeillä ja olen vähän kuvaillut ja viettänyt Eleanorin kanssa aikaa.
"Harry mä meen nyt !" huusin eteisestä.
"Okei ,koska tuut kotii?" Harry kysyi vielä.
"Joskus huomen illalla" sanoin avaten ulko-oven valmiiksi.
"Okei moi!" Harry sanoi. Suljin oven ja juoksin vähän matkanpäähän josta Zayn haki minut.
"Moi" sanoin avatessani auton oven. Zayn nyökkäsi ja katsoi liikkeitäni. Pussasimme nopeasti ja Zayn lähti ajamaan.
"Mihin menemme?" kysyin.
"Picnikille" Zayn hymyili. Hymyilin takaisin. Zayn ajoi johonkin metsään.
"Metsään ? Picnikille?" katsoin häntä 'oletko tosissas' ilmeellä. Zayn naurahti ja pudisti päätään.
"Odota nyt hetki niin näät" Zayn sanoi ja pysäytti auton. Hän iroitti turvan vyön ja meni ulos autosta. Astuin itsekkin ulos autosta ja Zayn tuli luokseni. Hän suuteli minua nopeasti huulille ja otti autosta suuren korin. Sitten hän tarttui käteeni ja lähdimme kävelemään jonnekkin.
Käveltyämme hetken matkan eteeni avartui niin sanottu aukio. Siellä oli suuri valkokangas ja kaksi suurta pehmeää 'tyynyä' Puissa roikkui valoja. Zayn meni pistämään ruuat kahden tyynyn väliin ja istui yhden tyynyn päälle.
"Istutko tuossa vai tuletko jalkojeni väliin ?" Zayn kysyi hymyillen. Naurahdin ja menin istumaan Zaynin jalkojen väliin. Elokuva alkoi pyöriä ja se oli 'The Notebook'. Katsoimme elokuvaa , söimme ja pussailimme välillä. Zayn piti käsiään ympärilläni ja käteni piti Zaynin käsistä kiinni. Välillä Zayn lujensi otettaan ja suuteli niskaani ja kuiskaili kaikkea söpöä.
Elokuva loppui ja käänsin katseeni Zayniin. Suutelin häntä ja hän minua.
"Kerroitko Harrylle että jäät yöks?" Zayn kysyi hiljaa.
"sanoin että tulen huomen illalla kotiin" vastasin. Zayn nousi ja korjasi roskat ja kaiken pois. Lähdimme autolle ja siitä Zaynin luokse.